Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Roolipeli

Täällä saatte roolia niin oman klaanin keskeisiä kohtaamisia ja keskusteluita, kuin eri klaanien välisiä tapaamisia esim. rajapartioissa. Roolit eivät kytkeydy tarinoihin hirveästi, eli voit olla rooleissa partioissa ja tarinoissa leirissä, mutta hahmosi ei voi olla tarinoissa musta ja rooleissa valkoinen tmv!
 

Säännöt: 

1. Autohittaaminen sallittu vain pienesti! Saat esimerkiksi sanoa, että olet mestarisi kanssa saalistamassa muttei mitään tappamista, satuttamista tai puheen autohittaamista kiitos!

2. Ei munchausta, metapelaamista taikka teleporttaamista.

3. Ei mitään järjetontä, kuten lentäviä pinkkejä sekokissoja jotka metsästävät sinisiä jättimäisiä oravia!

4. Kirjoita jokaisen roolin alkuun kissasi nimi, klaani ja paikka jossa sillä hetkellä olet!

5. Realistisuus rooleissa; pentu ei voi voittaa päällikköä!

6. Pyydä lupa liittyneiden viekussa suurempien kohtaamisten, kuten rajakahakoiden roolimiseen! Myös eri klaanien välisiin suhteisiin (=kissat tapaavat useasti ja etukäteen sovitusti) pitää pyytää lupa!

→ pisteidenhakuviekkuun

Roolipeli  1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Perho

22.07.2017 08:24
Tulitassu || Hämyklaani || Leiri

"Tulitassu! Seuraa minua", ruosteenpunainen kollipentu kuiskasi ja lähti hiipimään kohti leirin sisäänkäyntiä. Seurasin Rustepentua ihmeissäni.
"Mihin sinä olet minua johdattamassa?" kysyin pennulta.

// Rooli 16. Ruoste?

Nimi: MaiP

20.07.2017 13:42
Simpukkatassu // Viimaklaani // Oppilaiden pesä // npc

"Totta kai tulen!" Katajatassu vastasi. Hän lähti jolkottelemaan ulos pesästä, mutta pysähtyi ja jäi miettimään jotakin. Mitäköhän? mietin. Minua oli yhtäkkiä alkanut ramaista, ja ajatus metsästämään menemisestä tuntui ylipääsemättömän vaikealta. Miksi olinkaan ehdottanut sitä?
"Öhm. Tuota... Mennäänkö sitten... Tai no... En minä viitsisi", mutisin hiljaa. Miten saisin viestitettyä Katajatassulle, etten haluaisikaan mennä saalistaman?

Nimi: Uuna

20.07.2017 09:00
Surupentu || Huurreklaani || Metsä/leiri

Kun minua vanhemmat kissat lähtivät jolkottamaan kohti leiriän havahduin ja juoksin heidän peräänsä. Pinkaisin leirin sisäänkäynnille. Jäin odottamaan sen eteen oppilaita virnistäen iloisesti. Päivä - ja yö - olivat olleet parhaimmat elämässäni!

//Rooli 33. Harmis?

Nimi: Perho

20.07.2017 08:56
Pihlajatassu || Huurreklaani || metsä

"Tulkaa, mennään", Harmaatassu ilmoitti ja lähti kulkemaan kohti leiriä. Pinkaisin kollin vierelle ja hidastin sitten tahtia.
"Mennään vähän hitaammin että Surupentu pysyy perässä", kuiskasin ja lyhensin askeleitani. Vielä viima oli hieman hellittänyt ja nyt turkkini enään vain väreili tuulen mukana. Tämä oli ollut elämäni paras päivä.

// rooli 31. Suru?

Nimi: Minttu

20.07.2017 08:18
Harmaatassu | Huurreklaani x Metsä

"Minulle käy siinä auringonhuipun aikaan. Käykö sama teille?" Pihlajatassu kysyi hymyillen vienosti. Kuunvalo leikitteli suloisesti hänen paksulla turkillaan.
"Minulle sopii. Taidan nukkua loppuyön pentutarhassa", kuulin Surupennun pieniäänisen vastauksen. Räpäytin naaraalle lempeästi silmiäni, jotka olisivat mielellään painuneet kiinni, niin väsynyt jo olin. Avasin suuni valtavaan haukotukseen, joka paljasti kauniin vaaleanpunaisen kieleni.
"Minullekin käy, enpä usko että Kastanjahäntä järjestää minulle koko päiväksi hommia", hymähdin hilpeästi. Nousin venytellen ylös ja haukottelin uudemman kerran. Nurmikko tuntui edelleen kostealta tassujen alla kääntäessäni katseeni kohti leiriä.
"Tulkaa, mennään", sanoin ja heilautin häntääni merkiksi kuin partionjohtaja ikään. Tirskahdin pienesti ja katsoin taakseni, nähdäkseni lähtivätkö naaraat seuraamaan minua.

// number 11. Pihlaja?

Nimi: Uuna

20.07.2017 08:07
Surupentu || Huurreklaani || Leiri

Katselin oppilaiden touhuja silmät puoliummessa. Yhtäkkiä havahduin Pihlajatassun ääneen.
"...pientäkin taitaa jo väsyttää", hän naukui lempeästi. Pomppasin pitkille tassuilleni närkästyneenä.
"En ole pieni! Olen pian oppilaskin!" nau'uin ylpeänä ja heitin Pihlajatassuun haastavan katseen.
"Teidän menoistanne riippuen, tavataanko jossain vaiheessa huomenna, vaikka siellä pentutarhan takana?" Harmaatassu kysyi vielä hiukan jolla äänellä. Siirsin siniset silmäni kollin suuriin silmiin ja nyökkäsin hymyillen. Närkästyksen liekit sulivat jäänsinisistä silmistäni.
"Minulle käy siinä auringonhuipunaikaan. Käykö sama teille?" Pihlajatassu kysyi hymyillen.
"Minulle sopii. Taidan nukkua loppuyön pentutarhassa", nau'uin ja minuun iski valtava koti-ikävä. En ollut kahteen yöhön nukkunut pentutarhassa, tai edes käynyt siellä. Sydämeeni sattui ja aloin voida pahoin. Mitäköhän Pilviturkki ajattelisi kun tulisin kotiin? Hän oli varmasti ollut huolissaan!

//Harmaa? Rooli 32.


Nimi: Perho

20.07.2017 07:41
Pihlajatassu || Huurreklaani || metsä

"Minusta tuntuu, että meidän olisi aika palata leiriin, minulla on kuitenkin aamupartiovuoro", rakastamani harmaa kolli sanoi. Nyökkäsin.
"Mennään vaan, minusta tuntuu että pientäkin väsyttää jo", totesin Harmaatassulle.
"Teidän menoistanne riippuen, tavataanko jossain vaiheessa huomenna, vaikka siellä pentutarhan takana?" Harmaatassu kysyi vielä.
"Minulle käy siinä auringonhuipunaikaan. Käykö sama teille?" kysyin muilta.

// Rooli 30. Surulainen?

Nimi: Minttu

19.07.2017 19:43
Harmaatassu | Huurreklaani x Metsä

Nostin katseeni ja näin Pihlajatassun lempeät, meripihkanväriset silmät.
"Ei se mitään, voin opettaa sinua myöhemmin. Mutta vahdi sinä Surupentua, minä käyn saalistamassa jotain", tuo sanoi hunajaisella äänellä. En olisi odottanut tulisieluiselta kissalta noin lempeää vastausta, mutta ehkä naaras alkoi hiukan lämmetä. Katsoin onnellisena, kun tämä pinkoi kohti metsää. Ei kestänyt kauaakaan kun Pihlajatassu jo palasi takaisin mehevän näköinen hiiri suussaan. Hän laski sen Surupennun eteen ja käski pentua syömään saaliin ihailtavan napakalla äänellä. Aluksi pentu katseli hiirtä epäluuloisesti, mutta rohkaistui sitten ja alkoi innolla syömään saalista, jonka vastustamaton tuoksu leijaili sieraimiini houkuttelevana. Surupentu söi hiiren ihmeen nopeasti, huomasi, että hänellä oli kova nälkä. Minun vatsani ei vielä kurissut, olinhan juuri ennen lähtöä syönyt sitä oravaa, vähän, mutta silti. Hopeanharmaa naaras nuolaisi huuliaan kauniin vaaleanpunaisella kielellään ja puski sitten hellästi Pihlajatassua samalla äänekkäästi kehräten. Katsoin toisia hymy kasvoillani.
"Kiitos", pentu naukui katsoen Pihlajatassua. Kateus oli jo hiipimässä mieleeni, kun Surupentu äkisti käänsi katseensa omiin, suuriin silmiini.
"...teille molemmille", pitkäkoipi jatkoi. Räpäytin silmiäni hymyillen ja korjasin asentoani paremmaksi. Katsoin taivasta, joka oli vieläkin pikimusta, tähtien ja kuun täplittämä.
"Minusta tuntuu, että meidän olisi aika palata leiriin, minulla kuitenkin on aamupartiovuoro", nau'uin haikeana. Tämä yö metsän keskellä oli ollut mitä ihmeellisin ja lumoavin ja sen aikana oli tapahtunut ihania asioita.
"Teidän menoistanne riippuen, tavataanko jossain vaiheessa huomenna, vaikka siellä pentutarhan takana?" kysäisin hiljaa. Asettelin tassujani maahan hermostuneena ja nuolaisin lapaani pikaisesti, kääntäen sitten katseeni taas naaraisiin.

// nro. 10 Pihlis?

Nimi: Uuna

19.07.2017 18:28
Pilviturkki || Huurreklaani || Pentutarha

"Herää! Itse sanoit minua unikeoksi!" Hohdepentu huusi ja läpsäisi pienillä tassuillaan päätäni. Räpsäytin siniset silmäni auki ja tuijotin vijaisesti nuorimpaa pentuani.
"Nythän on kuunhuippu!" sihisin innokkaalle pennulle hiljaa.
"Nyt kuuluu nukkua, Hohdepentu!" kuiskasin hiukan hellemmin pennulleni, ja sukaisin tämän pörröistä päätä karhealla kielelläni.

//Toivottavasti saan vielä lainata Pilviturkkia! Hohde?

Nimi: Uuna

19.07.2017 18:24
Surupentu || Huurreklaani || Metsä

Katselin oppilaiden touhuja silmät pyöreinä ja makasin märällä ruohikolla hämärässä metsässä surkeana. Pian Pihlajatassu tiputti eteeni pullean hiiren.
"Tuossa, syö se", naaras käski napakast ja en voinut muuta kuin nyökätä vaisusti. Haistelin hiirtä epäluuloisesti, mutta epäluulo vaihtui innostukseksi, kun sieraimiini leijaili maukas, mehevä, kerrassaan ihana tuoreen, vielä lämpimän hiiren tuoksu. Kumarruin hiiren eteen jännittyneenä. Puraisin hiirestä palan ja voihkaisin onnesta. Hiiri on ihanan lämmintä ja makeaa, ja täytti pientä vatsaani. Haukkason uudelleen, ja pian huomasin syöneeni koko hiiren. Vatsani oli täynnä maukasta hiirtä ja silmäni tuikkivat taas tavalliseen tapaansa. Livoin huuliani vaaleanpumaisella kielelläni ja kävelin Pihlajatassun luo. Puskin päälläni naaraan pehmeää turkkia ja kehräsin kiitollisena.
"Kiitos", nau'uin ja katsoin Pihlajatassun meripihkanvärisiin silmiin.
"...teille molemmille", jatkoin, ja katsoin kiitollisena myös suurisilmäistä Harmaatassua kehräten onnellisesti.

//Rooli. 31. Harmis?

Nimi: Perho

19.07.2017 17:11
Pihlajatassu || Huurreklaani || Metsä

"Olen pahoillani, en minä osaa saalistaa", Harmaatassu huokaisi. Nousin ylös, ja katsoin harmaan kollin silmiin.
"Ei se mitään, voin opettaa sinua myöhemmin. Mutta vahdi sinä Surupentua, minä käyn saalistamassa jotain", totesin ja pinkaisin metsään. Päästyäni tarpeeksi pitkälle, haistelin ilmaan. Kuonooni leijaili hiiren makoisa tuoksu. Paikansin sen katseellani ja lähdin vaanimaan. Päästyäni tarpeeksi lähelle, loikkasin ja tapoin sen yhdellä puraisulla. Nostin sen suuhuni, ja kannoin Surupennun luokse.
"Tuossa, syö se", käskin.

// Rooli 29. Suru?

Nimi: Minttu

19.07.2017 14:56
Harmaatassu | Huurreklaani x Leiri

Pihlajatassu kehotti Surupentua rauhoittumaan ja sanoi miettivänsä ratkaisua. Ei kestänyt kauaakaan, kun tanakan naaraan mietteliäs ilme jo vaihtui innostuneeksi.
"Tule tänne! Voin yrittää imettää sinua", oppilas sanoi rauhallisuutta ja päättäväisyyttä äänessään. Minua vanhempi naaras kävi makaamaan illan kostuttamaan ruohikkoon. Lintujen sirkutus oli lakkaamassa ja korvissani humisi lempeäksi muuttunut tuuli. Katsoin epäillen Surupentua, joka kipitti Pihlajatassun luo ja kävi kilpikonnakuvioisen vatsan eteen mahalleen makaamaan. Näin hopeanharmaan pennun tarttuvan varovasti oppilaan pieneen nisään. Mitään ei näkynyt tapahtuvan ja Surupennun ilme muuttui aina vain kurjemmaksi.
"Ei sieltä tule maitoa", kuulin pennun hiljaisen piipityksen. Huokaisin ja lösähdin maahan välittämästä vatsaani kostuttavasta ruohikosta.
"Ainoa mahdollisuutemme on enää tuoresaalis, vaikka Surupennun ei vielä sitä kuuluisikaan syödä. Voin yrittää saada jotakin, odottakaa tässä", selitin yrittäen pitää ääneni vakaana, vaikka pelko alkoi hiljalleen hiipiä mieleeni. Jätin mainitsematta naaraille, etten koskaan ennen ollut saalistanut, vaikka tiesinkin teoriassa, miten se tapahtuu. Raotin suutani ja maistelin ilmaa ja sainkin melko pian vainun myyrästä. Laskeuduin matalaksi ja lähdin hiipimään kohti saalista vatsa märkää ruohoa viistäen. Pystyin pian näkemään harvinaisen pullean myyrän puuhailevan jotakin puunjuurakossa. Askel askeleelta olin aina vain lähempänä tuota mehevää saaliseläintä. Pian olin tarpeeksi lähellä loikatakseni myyrän niskaan. Valmistauduin ponnistamaan ja otin vielä yhden pienen askeleen. Se oli kuitenkin virhe, sillä astuin huomaamattani hapertuneen oksan päälle, joka katkesi painoni alla päästäen rasahtavan äänen. Salamannopeasti syöksyin vielä myyrän perään, mutta sain tassuihini vain multaisen ruohotupsun. Myyrä oli livahtanut puunkoloon, eikä se sieltä hetkeen poistuisi. Peli oli menetetty. Laahustin häntä maassa takaisin naaraiden luo. Kyyristyin sammaleelle heihin katsomatta ja painoin pääni alas.
"Olen pahoillani", huokaisin hiirenhiljaa. "En minä osaa saalistaa." Jännitin lihakseni valmiina Pihlajatassun ivalliseen pilkkaan.

// nro. 9 Pihlaja?

Nimi: Varjo

18.07.2017 15:30
Katajatassu || Viimaklaani || Oppilaiden pesä

Simpukkatassu kysyi minua saalistamaan. En empinyt hetkeäkään, vaan vastasin:
"Tottakai tulen!" Olin jo lähdössä pesästä, kun minua alkoi mietityttämään päätökseni. Pysähdyin. Olisiko kuitenkin pitänyt kieltäytyä? Entä jos Simpukkatassu nauraisi saalistustaidoilleni. Oli miten oli. Jos hän nauraisi, niin sitten naurakoon. Silloin minä näyttäisin kuka nauraa ja kenelle. Huomaamattani kynteni työntyivät ulos, ja turkkini pörhistyi.

//Rooli 2. MaiP?

Nimi: MaiP

18.07.2017 09:34
Ruostepentu ~ Hämyklaani ~ Sotureiden pesä ~ Rooli 7 ~ Perho!

"Löysin!" kuului huuto ovelta. Ruostepentu huokaisi syvään ja tallusteli ulos pesästä. Nähdessään Tulitassun hymyilevän (?) hän hiukan suutahti mielessään. Pieni pentu oli mielestään keksinyt luovimman piilopaikan mistä koskaan oltiin kuultu, mutta tuo oppilas löysi hänet!
Katsellessaan harmistuneena leiriä hän huomasi koko leirin oviaukon. Ruostepennun suu loksahti auki. Oliko muukin maailma kuin leiri! Mitä leirin takana oli? Olihan pikkuinen kolli joskus kuullut metsästä ja toisista klaaneistakin hän tiesi. Mutta koskaan, ei koskaan, hän ollut ollut ulkona leiristä.
Pieni idea kehittyi pennun mielessä. Mitä jos...
"Tulitassu! Seuraa minua!" Ruostepentu kuiskasi käskevällä äänellä ja lähti hiipimään hiirenhiljaa mutta nopeasti kohti oviaukkoa.

Nimi: Tallstar

18.07.2017 09:23
Hohdepentu||Huurreklaani||Huurreklaanin leiri

Hohdepentu katsoi ymprilleen. Viileä yöilma pörrötti pienen pennun turkkia. Hänen nenäänsä tulvahti paljon raikkaita tuoksuja.
*Täällä on tylsää* Hohdepentu ajatteli tylsistyneenä. Hän lähti kävelemään kohti pentutarhaa. Pentu astui sisään ja näki nukkuvan emonsa. Naaras löi emoaan tassullaan kuonoon.
"Herää! Sanoit minua itse unikeoksi!"

//5
//Pilvi?

©2017 soturikissaroolipeli Tuisketuuli - suntuubi.com